Ketteryys, koordinaatio- ja tasapainoharjoittelu – onko hyödyllistä?
Kuvassa asiakkaani tekee koordinaatio- ja tasapainoharjoitteita tikkailla.
Suurin osa lapsista on erittäin ketteriä ja monipuolisia liikkujia. Lapset kiipeilevät puissa, heittelevät palloa, hyppivät yhdellä jalalla ja liikkuvat juuri niin kuin haluavat. Minne lapsenomainen ketteryys ja liikunnallinen monipuolisuus katoavat aikuisiällä?
Ihminen kehittyy jatkuvasti liikkeiden säätelymekanismeiltaan ja motorisilta taidoiltaan. Tätä kehitys jatkuu aina varhaislapsuudesta vanhuuteen saakka. Riittävän sekä laadukkaan harjoittelun avulla taitoja opitaan myös aikuisiällä sekä varttuneella iällä.
Ketteryys ja tasapaino
Ketteryys liittyy vahvasti tasapainonhallintaan. Ketteryyttä voidaan harjoittaa iästä riippumatta erilaisin tavoin. Harjoittelu voi sisältää tasapaino-, koordinaatio- liikkuvuus- tai rytmiharjoitteita erilaisilla välineillä tai ilman. Ketteryysharjoittelu on hyvä sisällyttää osana monipuolista harjoittelua.
Heikentynyt tasapaino ja kömpelyys lisäävät kaatumisriskiä. Ketteryysharjoittelulla voidaan vaikuttaa ja parantaa tasapainonhallintaan ja koordinaatiota. Ketteryyden kehittämiseksi aikuisten tulisi tehdä asioita, jotka harjaannuttavat hermoston ja lihaksiston yhteistoimintaa. Ketteryyttä voidaan säilyttää sekä kehittää aikuisiällä ja se voisi estää monta onnettomuutta.
Koordinaatio
Koordinaatio on kykyä yhdistää lihasten, nivelten ja raajojen liikkeet siten, että haluttua liikettä pystytään tuottamaan. Jo vastasyntyneellä on koordinaatiokykyä, jota voi kehittää koko elämänkaaren ajan. Koordinaatiokyky voidaan määritellä hermoston toiminnaksi, joka mahdollistaa lihasten tarkoituksenmukaisen yhteistoiminnan. Hyvä koordinaatio helpottaa suoritusta.
Kävely ja juokseminen ovat peruskoordinaatioliikkeitä. Tällöin ylä- ja alaraajat toimivat koordinoidusti yhteen. Peruskoordinaatio perustuu samanaikaisuuteen liikkeissä, jolloin toisistaan poikkeavia liikkeitä on vaikea suorittaa.
Harjoitus 1: taputa käsillä tiettyyn rytmiin ja tömistä jaloilla toiseen rytmiin. Rytmi helposti vaihtuu samaan, koska se on helpompaa.
Harjoitus 2: piirrä toisella kädellä ympyrää ja toisella kolmiota. Kädet helposti lähtevät piirtämään samaa kuviota.
Koordinaatioharjoittelulla voidaan ehkäistä tämän kaltaisia efektejä, jolloin aivoihin syntyy positiivisia uusia kytköksiä.
Rytmi ja rytmitaju
Rytmi on musiikin koossa pitävä tekijä. Musiikista löytyy rytmi, mutta niin myös liikunnasta. Liikunnassa on havaittavissa selkeästi rytmin koossa pitävä vaikutus. Vaikka sinulla olisikin hyvä rytmitaju, koordinaatioheikkouden takia tuo asia ei käy välttämättä käy ilmi liikkeissä. Rytmitaju sisältää ajan, tilan ja voiman hahmottamiskykyä sekä kykyä hahmottaa liikkeiden kokonaisuuksia ja suoritusta.
Rytmitajuun ja liikerytmitajuun liittyy vahvasti koordinaatiokyky. Koordinaatiokyky on koko kehon hallintaa. On siis pystyttävä säätämään liikkeet sekä niiden vasta- ja myötäliikkeet niin, että pysytään rytmissä ja tempossa. On myös osattava käyttää liikkeeseen tarvittavia lihaksia oikeaan aikaan, ja rentouttamaan muita lihaksia liikkeen vaiheiden vaatimusten mukaan.
Hauskoja treenejä!
Terveisin Sini Tuomi,
FIHF-personal trainer (PhysioTrainer)
sairaanhoitaja
kuntoutusohjaaja
Lähteet:
Laukka E. & Korjonen M. 2014. Taitoharjoitteluopas. Liikkeitä yhdistely- ja rytmikyvyn kehittämiseen.
Kauppi J. 2017. Aikuisten motoristen taitojen ja liikuntataitojen oppiminen sekä harjoittelu – SuperSkills.
Jaakonsaari M. Ikämoto – liikuntarataharjoittelun vaikutukset ikääntyvien naisten tasapainoon ja ketteryyteen. Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma.
Ahonen J.; Levänen T.; Rytkönen V. & Valjakka J. 2016. Tasapainoharjoittelu ja nilkan alueen voimaharjoittelu salibandypelaajien nyrjähdysvammojen ehkäisyssä.