Miten motivaatiota saa lisättyä?
"Valmentajana et voi muuttaa asiakastasi, vaan muutos tulee asiakkaasta itsestä, kun on oikean hetki ja valmius muutokseen"
Avaan tässä kirjoituksessa Millerin kehittämää motivoitumisteoriaa, johon olen saanut tarttumapintaa kuntoutusohjaaja-koulutuksen myötä. Motivoiva haastattelu tai keskustelu on W. R. Millerin kehittämä tavoitehakuinen, asiakaskeskeinen vuorovaikutustyyli. Sen tavoitteena on lisätä asiakkaan sisäistä motivaatiota, jotta muutos olisi mahdollinen. Asiakkaan ja valmentajan välillä on tällöin yhteistyösuhde. Valmentajan tehtävänä on auttaa asiakastaan itse havaitsemaan, tutkimaan ja ratkaisemaan ristiriitoja erilaisia koettuja ongelmia kohtaan. Motivoivassa haastattelussa asiakas itse löytää syyt muuttaa toimintaansa. (Filha ry 2015.)
"Asiakas on oman elämänsä asiantuntija eikä ketään muu. Motivaatio alkaa itsestä."
Motivoivaa haastattelua käytetään silloin, kun tarvitaan muutosta asiakkaan elämäntavoissa. Muutosta tarvitaan sairauden ilmaannuttua, asiakkaan omasta halusta tai ennaltaehkäisevänä toimena sairastumisriskin vähentämiseksi. Ihmisillä on motivaatiota kaikkeen, se pitää vain osata houkutella esiin oikeanlaisella taitavalla kommunikoinnilla. Suora kehotus muuttumaan herättää ihmisessä usein kapinahenkisyyttä ja taivuttelu taas entisestään pahentaa tilannetta. Tällainen autoritaarinen tai paternalistinen kommunikaatiomuoto on asiantuntijalähtöistä. Asiantuntija tietää paremmin, mikä asiakkaalle on parasta ja kertoo sen hänelle. Kun asiakas kokee itse saavansa päättää asioista, kapinointi vähenee. Asiakas on oman elämänsä asiantuntija, eikä ketään muu. (Mustajoki & Kunnamo 2009.)
"Sinä itse pystyt ja kykenet siihen"
Motivoivan haastattelun periaatteena on osoittaa asiakkaalle, kuinka hän itse pystyy ja kykenee muutokseen. Siinä tutkitaan ja selvitetään ambivalensseja eli ristiriitoja, jotka vaikuttavat ongelmakäyttäytymiseen. Peruselementteinä motivoivassa haastattelussa käytetään yhteistyötä, herättelyä ja itseohjautuvuutta. (A-klinikka säätiö 2015.)
"Retkahduksista ja lipsahduksista opitaan ja vahvistutaan"
Muutokseen sisältyy erilaisia vaiheita. Esiharkintavaiheessa asiakas ei näe ongelmaa missään toiminnassaan. Harkintavaiheessa asiakas miettii silloin tällöin muuttavansa toimintaansa. Suunnitelmavaiheessa asiakas jo suunnittelee ja valmistautuu muuttamaan toimintaansa sekä miettii toimintavaihtoehtoja. Toimintavaiheessa asiakas on lähtenyt toteuttamaan muutosta. Tässä vaiheessa takaiskuihin on valmistauduttava jo ennakoivasti ja selviytymissuunnitelma on oltava valmiina. Ylläpitovaiheessa asiakkaalla on vakaa tilanne muutoksen kanssa. Vakiintumisvaiheessa muutostarvetta ei enää ole, vaan asiakas on sisäistänyt muutoksen toimintaansa ja identiteettinsä. Kaikissa näissä vaiheissa voi tapahtua retkahduksia tai lipsahduksia, silloin asiakas voi tippua joko hetkellisesti tai kokonaan muutosprosessista. Asiakkaalle on annettava aikaa ja ymmärrystä syistä, jotka ovat johtaneet retkahdukseen tai lipsahdukseen. Näistä retkahduksista ja lipsahduksista asiakas oppii ja hänestä tulee yhä vahvempi ja tietoisempi toiminnastaan. (A-klinikka säätiö 2015.)
"Kohtaamisen alkuminuutit ovat tärkeitä"
Alkuminuuteilla yritän valmentajana luoda hyvän vastaanoton asiakkaalleni. Kiinnitän muun muassa huomiota katsekontaktiin, empatiaan, ymmärrykseen ja ystävällisyyteen. Kohtaamisen ensimmäinen kysymys saisi olla avoin, jolloin saan asiakkaalta muunkin vastauksen, kuin kyllä tai ei. Alussa en tee vielä muistiinpanoja, keskityin pelkästään asiakkaaseen. Annan asiakkaan puhua ja minä toimin kuuntelijana. Tarkoitukseni tässä vaiheessa on luoda ystävä-asetelma minun ja asiakkaani välille. Pyrin pitämään koko ajan asiakkaani keskipisteenä keskusteluissa, jolloin lisään hänen asemaansa oman elämänsä asiantuntijana. (Oksanen 2014, 95-96.)
"Luottamuksen kautta päästään itse ongelmaan käsiksi"
Luottamuksen rakennuttua, asiakas kertoo ongelmastaan ja elämäntilanteestaan tarkempia yksityiskohtia. Pyrin kuuntelemaan asiakasta tarkasti, kyselemään tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä ja tekemään yhteenvetoa tähän asti ilmi tulleista asioista. Heijastavalla puheella annan asiakkaalle kuvan, että olen kuunnellut. On tärkeää, että asiakas myös kuulee itse, jonkun muun suusta sanomansa asiat. Tämä voi auttaa ongelmien tiedostamista ja tuo ristiriidat esille. Pyrin myös välillä tekemään puheeksi oton minua huolestuttavasta asiasta. Asiakas joko hyväksyy ongelman tai kiistää sen. Kiistäminen ei aina tarkoita sitä, ettei asiakas näe ongelmaa, hän tarvitsee vain hieman sulattelu aikaa ristiriitojen työstämiseen. (Oksanen 2014, 143-151.)
"Pyrin valmentajana kiinnittämään huomiota positiivisiin asioihin ja mainitsen ne. Samalla lisään asiakkaani itsearvostusta."
Pyrin voimistamaan asiakkaani käsityksiä ja tuomaan positiivisia asioita esiin. Voimavarojen lisääntymisellä ja tukiverkon kantavuudella sekä toisen osapuolen ymmärryksellä on suuri merkitys onnistumisessa muutosprosessissa. (Oksanen 2014, 175-177.) Asiakkaalle tulisi löytää jonkinlainen aikataulu ja muoto toiminnalle, jota hän lähtee toteuttamaan. Tarkka aikataulutus voi auttaa pysymään oikealla tiellä, eikä retkahduksia näin syntyisi niin helposti. (Oksanen 2014, 195-204. )
Kokonaiskuva helpottaa voimavarojen tunnistamista. Kokonaiskuva sisältää asiakkaan elämän, arvot ja unelmat. Nämä on hyvä kirjata ylös tavoitteiden laadintaa varten. (Oksanen 2014, 157-166).
"Anna itsellesi aikaa"
Asiakkaan tulisi ymmärtää, ettei saa luovuttaa liian helposti ja että muutosprosessi vie aikaa. Pitää antaa itselleen mahdollisuus onnistua, vaikka lipsahduksia tai retkahduksia sattuisikin. Lipsahduksista ja retkahduksista voi oppia tuntemaan itsensä paremmin. Lipsahduksista ja retkahduksista tulisi keskustella jo ennen kuin se tapahtuu, jotta on selvä toimintasuunnitelma niiden varalle. (Oksanen 2014, 209-218.)
Artikkelin kirjoittaja:
Sini Tuomi
Kuntoutusohjaaja, Personal Trainer (FIHF) ja sairaanhoitaja.
Lisää otsikkotekstisi tähän
Lähteet:
- A-klinikka säätiö 2015. Motivointi muutokseen. Motivoiva haastattelu. Viitattu 20.4.2019. http://www.paihdelinkki.fi
- Filha ry 2015. Motivoiva keskustelu muutoksen eri vaiheissa. Auta tupakoivaa lopettamaan. Opetusmoniste. Viitattu 20.4.2019. http://www.filha.fi
- Mustajoki, P. & Kunnamo, I. 2009. Motivoiva potilashaastattelu, vaikuttava terveys-neuvonta. Sairauksien ehkäisy. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 15.4.2019. http://www.terveyskirjasto.fi
- Oksanen, J. 2014. Motivointi työvälineenä. Jyväskylä: PS-kustannus.